perjantai 27. helmikuuta 2009

Repuntäytettä menneisyydestä

ऊतेक्स कोसका...?? toi on hindiä...pieni asetusten moka. siis:
Oottekos koskaan tullu miettineeks mitä kaikkia tapoja ja tottumuksia kuljetatte mukananne lapsuudesta, halki elämän.? Ihan varmasti jokaisella on joku tapa, minkä on jo lapsena omaksunut ja vielä käyttää, ehkä ei niin tietoisesti mutta kuitenkin.
Huomasin eräänä iltana sänkyyn mennessäni et huiskasen jalkaterii sillee yhteen, kuin muruset pois pyyhkästen jalkapohjist, jottei tul sänkyyn.!? Oon tehny tiettävästi niin joka ilta, nukkumaan mennessäni, vaikka en sitä olekkaa tiedostanut. Tapa on ilmeisesti jäännyt lapsuudestani, kun äitiaina kielsi murusten tuonnin sänkyyn. Lapsena meil oli tapan men aikasi petiin(ei ollu telkun yöohjelmii:) lukemaan ja tietty voileipä mukan. Sit ol näkkileivänmurusii jokapaikas.. Siiheaikaa ei pölyimuritkaa ollu yhtä yleisä ku nykyään. Ja kenkien pois ottoki oli harvinaista, sisälle tullessa, ainaki hyvällä kelillä. Eli hiekkaaki saatto lattial olla. Osasyynä kenkien pitämiseen oli tietty vetoset ja kylmät huoneet ja ennenku oli ehtinyt laittaa prasun uuniin. Tässä kuvassa näkyy kengät olevan sängysäkin jalasa ;D Asuttii jonkin aikaa tässä väliaikaisessa asunnossa, missä oli pakko pitää kenkii. Aika nostalginen kuva, vaikka nyky mittapuun mukaan ehkä "rähjäinen".. Siellä on nurkassa "Porin-Matti", tossa tuolin takana. Niitä näkyy vieläkin olevan jossain mökeillä. Hyvin siin pysyi pesuvesikattila kuumana ja kuivui kaikki kengät ja lapaset. Samalla kun se lämmitti tupaa. Tuolla takanurkassa on poljettava Singerin ompelukone. Kunnossa ja käytössä. Nykyään se saattaapi olla vaikka jossaan kodissa, "muoti-esineenä" :) Sit sänky on tietty Heteka. Mikä on varmasti ollu "aikansa keksintö" Ja siinä "Flokki/Plokki-patjat" (molempii nimii käytettiin) Moni nykynuori ei ol nähny hetekaa, saatika et tietäisi mikä on Plokki-patja.... Se oli aika paksu pussi, mikä oli täytetty trasselin tapasel kangas "mössöl" (en uskalla edes ajatella sitä pölymäärää mikä siit lähti..vai lähtikö?) Joka ilta äiti pöyhi sen patjan, isoksi ja paksuksi. Voi et siin oli ihana nukkuu. Oikein uppos sin patjan joukkoon. Ei ol nykyajan vaahtopatjat mitään siihen verrattuna. Sillo oli jokakodis kans tommonen ryijy/joku seinäl. Ja sit noit tuoleiha valmistetaan vieläki, 50-luvun tuoleina. Muutettiin täält sit kerrostaloon ja ainaki me jäätiin kaipaamaan niit lautaseinii, mihi sai mielin määrin lyödä nauloja ja ripustella tauluja. Toista ku nykyset seinät (ainaki nyt meil) Toiset on kivee, jot ei viitsi mitää laittaa, ko tulee iso reikä ja pitää vielä poraki olla. Tai sit ne on sitä..kyproniittii..? (vai oliks toi sitä Teräsmiehel varallist ainet;) kyproksii...? (toi tais ol lomasaari ;) kyprokkii..(jokoha tärppäs)..jost menee nyrkki läpi eikä tavalliset naulat pid taului kii. ...sori, enmää ossaa kirjottaa tätä hienoo kirjakielt, sortuu vää väkis ton länsisuomen puhemurteen puolel ;)